tiistai 16. elokuuta 2011

Se kukkii sittenkin!

Tämä porkkanasato (ja yksi kaskinauris) ei nyt kovin vakuuta tuon pellon ravinnetasosta. En ole kovasti kasvimaata lannoittanut, enkä mitään lannoitevarastoja sinne kasveille tehnyt. Ja sen kyllä huomaa, kovin on pienenlaista tuo sato. Pitää tänä vuonna valmistella ensi kevättä varten jo tuo kokonaan mansikkamaaksi muuttuva kasvimaa sekä uusi kasvimaa. On se vain kivaa omasta pellosta hakea syötävää. Väli- ja iltapalatkin tuntuvat viime aikoina tulleen nautittua marjapensaissa...

 Ei, lampaat eivät kuki. Nämä kolme uuhta edelleen tulla laitumella tallustavat. Kohta on aika tehdä lisää aitaa, jos meinataan niiden vielä antaa tuolla pellolla mellastaa. Hyvin tuntuvat kaverukset viihtyvän ja pellon herkkupaikatkin ovat löytyneet.

 Ja se mikä kukkii, on ahkeraliisani. Epäilin jo, ettei näistä tule yhtään mitään tänä vuonna, mutta tulipa vain sittenkin. Vieressä oleva verbenakin jaksaa taas kukkia, välillä jo näytti siltä, että kesä on voimat kasvista kuluttanut. Päivänsinet ja -punat eivät vieläkään kuki. Niitä kuitenkin olen muistanut välillä lannoitellakin... Muutama nupun alku sentään vielä ylläpitää toivettani niiden suhteen.

Yöt ovat täällä olleet jo aika viileitä. Useinkaan aamuisin ei järven yli näe, kun usva on niin sankka.

4 kommenttia:

  1. Hui, mä oon joskus miettinyt että kuinka sitä uskaltaisi olla ja nukkua ihan järven vieressä. Vaikka eipä tuo usva tuolta kimppuun ole tulossa ;) ...liikaa kauhuleffoja ;)
    Hienoja kuvia. Ja nuo lampaat <3 <3

    http://pirkko.vuodatus.net/

    VastaaPoista
  2. Toistaiseksi tuo usva on pysynyt hallittavissa mittakaavoissa, mutta pakko myöntää, että joskus jos on pitkästä aikaa yksin kotona, niin on hieman kummallinen olo vaikkei usvaakaan olisi. Liian vilkas mielikuvitus ei ole hyvää seuraa :)

    Lampaat ovat aika hauskoja tapauksia, harmaa tykkää nojailla puihin tuolla laitumella, liekö sitten jalkoja väsyttää vai haluaako vain pitää puuta pystyssä :)

    VastaaPoista
  3. Tuo alin kuva on ihan epätodellisen kaunis! Minusta usva ei ole pelottavaa vaan rauhoittavaa (mutta en uskallakaan katsoa kauhuelokuvia, joten en ole saanut vaikutteita.;))

    Vai että yksi kaskinauris. Tavallaan se lohduttaa minua, koska olisin itsekin halunnut kaskinaurista tänä vuonna, mutta en saanut edes hankinnut siemeniä...

    VastaaPoista
  4. Joo-o, ei tuo minun kasvimaani nyt oikein ollut paras kasvupaikka. Mutta nyt siirränkin sen lampaiden mylläämään ja osin jo lannoittamaan paikkaan, joten elättelen toiveita ensi kesänä saatavista isommista kaskinauriista. Viime talvena vietimme miehen kanssa viikonlopun Kolilla ja siellä siippa söi kaskinauriskeittoa, oli hyvää!

    VastaaPoista