Porrasprojekti

Talon ostimme reilut neljä vuotta sitten ja sen edessä oli käyttökelpoiset, joskin osin lahonneet portaat (hieman ristiriitaista, mutta vanhan talon iloja ja todellisuutta :)). Vanhojen portaiden tilalle haaveilin vähän isommasta porras-terassi-kokonaisuudesta, johon mahtuisi myös useampia ruukkuja eikä portaiden käyttö kärsisi. Nyt on niiden aika päästä työnalle. Perustukset siippani tekee ruuvipilareilla, jotka remonttikokonaisuuden vastaava mestari hyväksyi käytettäväksi.

Samalla tuosta kuistin ympäriltä vielä puuttunut salaojitus valmistui lapiotyönä. Ovelta on vain muutama metri järveen pudottavaan jyrkänteeseen ja jyrkänteen reunalla kasvaa isoja koivuja. Niiden juurien säästämiseksi kaivuria ei tähän kohtaan kovin suurella innolla haluttu kaivamaan. Toissapäivänä meillä kuljettiin sisään ja ulos vaihtelevan levyisiä siltoja pitkin. Ja kuten kuvista voi päätellä, olivat pienemmät rakennusmestarit menossa mukana.

Odotan jo kovasti uusien portaiden valmistumista. Yksi suuri syy on tuonne takapihan/sivupihan puolelle tulevan kaiteen viereen hankkimani kärhö, joka toistaiseksi on vielä ruukussa kasvihuoneen vieressä. 

Kukkii, kukkii

Pari päivää sitten tuli taas kuvattua pihalla. Pitäisi joskus näinä kosteinakin päivinä käydä pihaa kuvaamassa, mutta yleensä tuppaa kamera tulemaan käteen vain auringon paistaessa. Välillä tuntuu, että kaikkialla muualla pihat ovat täydessä iskussa ja kukassa eikä meillä tapahdu mitään. Mutta eihän se nyt niinkään ole:

Laukkaa meillä on vähän siellä täällä ja ne ovat kukintansa aloittaneet. Noista kasvavat isot pallot ovat ihania!

Viime kesänä kylvin pussillisen illakon siemeniä ja syksyllä vain pienen osan taimista jaksoin maahan asti istuttaa. Kokeilin niiden talvettamista kasvihuoneessa, mutta keväällä taisin olla turhan laiska kastelija... Mutta syksyllä istutetut kukkivat nyt, tämä pionien ja tulppaanien kanssa samassa penkissä terassin äärellä.

Violettia syreeniä täällä oli pari pensasta jo valmiina ja nekin ovat kukintasa aloittaneet. Tuo nuppuvaihekin on mielestäni hieno, lupaus runsaasta kukinnasta.

Pelikentän laidalla on isompi istutusalue rakentumassa pala kerrallaan. Tulppaanit tuntuvat hyvin viihtyvän tuolla ja taidanpa niitä sinne ensi syksynä lisätäkin. Tulppaanien vieressä on muutama lilja nossut hyvään kasvuun. Tuohon oikealle puolelle nousee miekkaliljoja, rohtosormustinkukkaa, tsinniaa ja mitähän muuta sinne olenkaan kylvänyt... Nyt en edes muista.

Jaloritarinkannukset, syysleimut, akileijat (pihalla siirrettyjä taimia) sekä punaiset siankärsämöt ovat saman istutusalueen reunassa. Salkoruusujakin tuolla on, mutta taitavat taaskin jäädä ritarinkannusten varjoon, kun niille ei vielä parempaa paikkaa ole valmiina.

Olen tullut siihen tulokseen, että pihalla pitää olla useita istuskelupaikkoja, jotta ison pihan eri puolista muistaa nauttia ja yleensä ehtii huomaamaan. Taidan pyytää miestä askartelemaan tämän kesän aikana pelikentän laidalla olevan koivun alle penkin vanhoista porraslankuista.

Illan sininen hetki

Eilen saimme pienemmän tyttären huoneen tapetoitua loppuun, sen jälkeen olikin kiva mennä nauttimaan hetkeksi illan sinisestä hetkestä uudelle, edelleen hieman vaiheessa olevalle parvekkeelle.

Koivut tuoksuivat kostessa ilmassa usvan noustessa järvelle, linnut lauloivat ja muuten oli hiljaista. Viime kesänä näistä hetkistä ei paljon ehditty nauttimaan ja edelleenkin hetket jäävät lyhyiksi. Mutta kohta on sisällä valmista remonttien osalta ja ulkopuolen puuttuvat hommat voidaan naputella pikkuhiljaa.

Parvekkeen tilanne on tällä hetkellä tämä:

Pientä laittoa vaatii enää (kaide valmiiksi, uusi ovi, loput maalaukset ja katon naulaus). Sitten tänne pääsevät muuttamaan työn alla olevat amppelit ja parvekelaatikot sekä tietysti tuunattavat kalusteet (vanhat ylijääneet lattialankut hyötykäyttöön), jotta maisemista nauttiminen ja lekottelu olisi mahdollista mukavastikin.

Ai niin, perunat on istutettu, kaveriksi laitoin kehäkukkaa, porkkanaa ja hernettä, laareissa ovat salaatit ja muut juurekset. Kuolleeksi luulemani kirsikka on herännyt henkiin, tosin se versoaa juuresta. En ole ihan varma onko se vartettu vai ei, mutta lehti ainakin näyttää kirsikan lehdeltä. Jään siis jännityksellä odottamaan tulevia vuosia ja kirsikan lajikkeen mahdollista paljastumista.

Kukkia ja remppaa

Pihalla on touhuttu, samoin sisällä. Talon remppa on kohtuullisessa vaiheessa, mutta on se vienyt aikaakin pihan laittamiselta. Mutta onneksi on vähän ulkonakin ehditty touhumaan. Vuosi sitten talon edustalla olleet angervot siirrettiin koiratarhan viereen pois rempan edestä. Nyt ne ovat päässeet osin vanhoille, osin uusille sijoille. Etupihalta jätetään kulkuväylä talon taakse ja nyt pitäisikin keksiä mitä laittaa polkua rajaavien angervojen ja niiden takana olevan tammen väliin. Paikka on varjoisa, ainoastaan aikaisin aamulla suorassa auringonpaisteessa. Nurmea en tuohon haluaisi. Koiratarhan verkossa kasvaa kaksi säleikkövilliviiniä ja tuossa etualalla olevat vihreät ovat jotakin laukkaa. Ideoita otetaan vastaan :)

Perunamaa saatiin viikonloppuna laitettua, samoin kasvulaareihin kasvimaa perustettua. Herneet ovat vielä kylvämättä, ehkä niiden kanssa odotan vielä ensi viikkoon. Tänä vuonna päätin kokeilla mangoldia, saapa nähdä opinko sitä sitten vielä käyttämään. Mikäli se innostuu nyt kasvamaan meillä.

Koristekasvitkin ovat innostuneet, tulppaaneita ja narsisseja kukkii vähän siellä täällä. Nämä kaunottaret ovat pionien kanssa samassa penkissä pihaterassin ja tulevan kesäkeittiön äärellä. Osa jäi aivan miniatyyreiksi, mutta jokunen sentään on jaksanut ponnistaa vielä tänä vuonna kunnolla esiin. 

Keväällä kävin siipan kanssa Kevät -messuilla Helsingissä. Siltä reissulta tarttui mukaan iso liuta pelargonioita, rautayrttejä, pari pionia ja sinisarjan mukuloita. Pelargoniat ja rautayrtit ovat menossa uudelle parvekkeelle kaiteen koristukseksi, kunhan kaide saadaan valmiiksi. Meillä on vielä muutama pientä laittoa vaativa kohta tässä remontissa. Mutta kyllä se tänä kesänä valmistuu ja syksyllä saan tosissani tehdä istutuksia. Toivossa on hyvä elää, sanoi lapamato ja sitä rataa...

Siementilausta ja kylvöhommia

Jaiks! Piti siirtää kamerasta kuva kylvöhommista, mutta kamerassa ei ko. kuvia ollutkaan :O

Noh, kylvöjä on aloiteltu. Hernettä on versomassa salaatin iloksi ja isompi siementilaus on tehty. Eilen illalla kylän nuorisoseuran talolla oli koolla isompi naisporukka, jossa tehtiin kimppatilauksia. Ja hups vaan, taisipa tulla paljon tilattua ja päästään parin viikon kuluttua naapurinkin kanssa siemeniä jakamaan.

Pelargoniat, tomaatit ja laventelit pitäisi saattaa multiin. Sanomalehdistä on kyllä potteja jo odottamassa, enää se suurin inspiraatio puuttuu. Jotenkin töiden jälkeen ei oikein kykene enää mihinkään kotioloissa. Ja pitäisiköhän sipulin siemenetkin laittaa multiin vai kannattaisiko odottaa laskevan kuun aikaa?

Mutta kevättä kohti mennään kovaa kyytiä! Linnut laulavat ja pihakin alkaa sitä vähäistä lumipeitettään hävittämään.

~Susanna

Kasveja kaukomailta

Perheemme teki pitkään haaveissa olleen matkan joulukuussa kauas Suomen pimeimmästä vuodenajasta. Pitkän pähkäilyn päätteeksi suunnaksi valikoitui Karibian pienet saaret Martinique ja Dominica. Nämä kuvat ovat kaikki Dominicalta, joka on kaunis, tulivuorien rikastuttama saari. Kasveista tunnistettiin ainoastaan kookos ja banaani, vuokrahuvilan pihan kauniit kasvit jäivät arvoitukseksi. Tämän väri- ja valoannoksen turvin on hyvä aloittaa kylvöt vuodelle 2014.

Täällä taas

Loppukesä ja syksy menivät tiukasti remontin parissa ja piha kuulumisineen jäi hieman hunningolle. Loppuvuoden remonttikrapulan selättäminen vei vielä loputkin energiat. Mutta vuosi on vaihtunut ja pihan tuleva kasvukausikin alkaa hieman erilaisissa valaistus- ja tuuliolosuhteissa aiempiin vuosiin verrattuna. Eino-myrsky jätti meillä jälkensä ja tempaisi satavuotiaan pihakuusen nurin.

Edellisen yön olin jo seurannut kuusen liikkeitä tuulessa, mutta ajattelin puun kestävän tämänkin myrskyn, kun iänkaiken on jo kuusi ollut paikoillaan. Seuraavana päivänä painavat kuusen taru pihaamme tuulelta suojaavana puuna päättyi. Pihaorava oli kummissaan, kun ei enää päässytkään rannan puita pitkin kulkemaan reittiään, kurre kävi moneen kertaan koivun oksalla tilannetta katsomassa.

Mielenkiinnolla odotan ensi kesää ja pihan valonmäärää iltapäivisin. Aiemmin kuusi on tuonut varsin paljon varjostusta pihalle.

Tällä hetkellä lumi kuitenkin peittää pihaa, vihdoin ja viimein.

~Susanna

PS. Siemenkuvastot tipahtivat postilaatikkoon ja jestas tätä poltetta siementen tilaamiseen taas...