perjantai 12. heinäkuuta 2013

Astetta enemmän nostetta

Kun lihasvoimat eivät riitä, hankitaan apuvoimia paikalle. Jaloritarinkannukset kaipasivat tukea, joten rautakangen avulla sain tiiviiseen savimaahan tukitolppia lyötyä. Kirvesmiehet puolestaan totesivat alkuviikosta, etteivät uudet kattokehät heidän voimin nouse turvallisesti, joten paikalle tilattiin nosturi, kuten alunperin ajattelimmekin. Oli siis kattokehillä kunnon noste, kun paikkansa saivat.

Nyt on aluskate jo lähes koko uuden katon mitalla ja melkein voidaan huokaista helpotuksesta. Pressuja on kuitenkin katto täysi edelleen, jottei pahoja vahinkoja pääse sattumaan. Nyt kun tämä kesä rakennetaan yläkertaa uusiksi, haluan ensi kesän jättää johonkin muuhun puuhaan kuin rakentamiseen. Niinpä pihaakin tehdään loppukesästä uuteen uskoon talon ympäriltä. Kasvihuoneessa alkaakin olemaan ahdasta ja vasta pienen osan olen taimista koulinut.

Yhden mansikkalaatikon löysin ja sain viriteltyä paalinarujen avulla kasvihuoneen kattoruoteisiin kiinni roikkumaan. Hyllyjä piti raivata ruukuilta, jotta huomenna saan koulia lisää taimia ja pari uuttakin hyllyä tarvitaan. Sekä mansikkalaatikoita muutama lisää.


Leikkimökin kulmalla ruusu on aloittanut kukintansa, tämä on jokin pieni lajike, joka jaksaa kukkia pakkasiin asti. Kukat loistavat todella punaisina, tulee mieleen pin-up -tyttöjen huulipunan väri tuosta sävystä.

Pellon laidassa on työn alla perennapenkki, jonne kylvin keväällä ruiskaunokkia. Sade taisi osua pahaan aikaan, kun osa näistä on painunut melkein maata myöten. Kukkivat kuitenkin. Eilen illalla vietin omaa laatuaikaa remontista poissa ja kitkin kukkapenkkejä. Sain edes vähän kukkia ja kauneutta esiin täällä muuten aika rujolla pihalla.

Saman penkin toisessa kohtaa on myös jokin kevään kylvös lähtenyt mukavasti kasvuun. En vain millään kykene muistamaan mitä tähän kohtaan laitoin, sillä lappu on lähtenyt tuulien mukaan. Lehdet eivät näytä akileijan lehdiltä (sitäkin kylvin), mutta en oikein tuota rohtosormustinkukaksikaan tunnista. Vai olisiko se sittenkin sitä?

Taimialesta (jes, ne ovat alkaneet!!) ostin punakärsämöä. Upea tumma punaisen sävy ja niin pieni ja herkkä kukka. Taustalla häämöttää syysleimun lehti.

Tänä iltana paikalliselta myllyltä kuuluu vaimeasti blues-musiikkia. Ilta on tyyni ja rauhallinen. Tähän sopii hyvin tämä kappale:


Ja eikun pihalle illasta nauttimaan ja pihan uutta tulevaa ilmettä suunnittelemaan :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti