keskiviikko 10. syyskuuta 2014

Sadonkorjuuta ja uusia asukkaita

Nämä syysaamut ovat ihania! Ilma on raikas, mutta kuitenkaan ei kovin paljon vielä tarvitse ylimääräisiä päälle pakata, kun pihalle suuntaa. Keskimmäisen kanssa kävimme omenoita keräämässä.


Kaikki kerääminen on kaksivuotiaan mielestä kivaa. Tosin nämä omenat on syytä syödä pikaisesti, sen verran reippaalla otteella omenat astiaan päätyivät. Voisin vaikkapa tehdä omenapaistosta välipalaksi tänään...


Pihalla touhuissa mukana kulkee neljävuotias koiramme Wilma. Viime vuosina omenat ovat saaneet olla koiralta rauhassa, mutta pentuaikana pudonneet omenat oli kerättävä nopeasti, jos niitä aikoi itse syödä..


Niin ne uudet asukkaat, niitä tuli taas maanantaina autonperässä iso määrä. Äitini siivoili omaa pihaansa ja jakoi kasveja, joten minähän olin siellä lisäyksiä omalle tontille hakemassa. Kevätkurjenmiekat päätyivät jo multiin pelikentän laidalle päivänliljojen viereen. Näissä pusseissa ovat vielä ruusut odottamassa uutta sijaintiaan. Tornionjokilaaksonruusu, Peräpohjolanruusu ja orjanruusu saavat toivon mukaan tänään uudet paikkansa.


Kurtturuusu (?) on tehnyt marjoja oikein urakalla, joten kerrankin ajattelin kokeilla tehdä ruusunmarjasosetta ihan itse. Vielä saavat marjat kypsyä, kun nämä ovat vasta ensimmäiset kunnolla punaiset marjat.


Daalia, ihana ihana daalia.  Erilaisia daalioita kukkii nyt jokunen pihalla. Osa ei ole oikein jaksanut kukkia, on tainnut jäädä lannoitus hieman heikolle. Kahta poikkeusta lukuunottamatta kaikkia daaliani (8 selvisi talvetuksesta) ovat ruukuissa ja olisi varmastikin pitänyt olla ahkerampi lannoittaja. 

Tämän aamun sääennustuksen mukaan lämpimästä syksystä saadaan nauttia vielä viikko tai kaksi. Mahtavaa! 


sunnuntai 7. syyskuuta 2014

Syksyn merkkejä

On se jo uskottava, kesä on taittunut syksyyn. Oikeastaan ihan mukavaa, mutta kylmän kesäkuun takia kesä tuntuu kuitenkin aika lyhyeltä. Noh, elokuun loppuessa kuitenkin mekin päätimme ensimmäiset venetsialaiset tällä tontilla omasta toimesta järjestää. Jo ihan remontin melkein valmistumisen ilosta :). 


Omenapuistamme isoin sai koristeeksi lasipurkeista tehtyjä tuikkuja. Nämä olivat hienoja pimenevässä illassa!


Alkuillan valossa tuikut eivät vielä parhaimmillaan olleet, mutta ihania kuitenkin. Ensi vuodeksi täytyy hankkia erivärisiä lasimaaleja ja laittaa lapset tuottamaan värikkäämpiä tuikkulyhtyjä meille. 


Tänä viikonloppuna onkin sitten taas touhuttu pihalla. Uudet etuportaat ovat saaneet viimeiset laudat, enää kaiteet puuttuvat niistä. Pelikentän laidalle toinen kukkapenkki on saanut ensimmäiset kasvinsa. Tässä kesän talon seinustalla valohoitoa saaneet päivänliljat terästettynä yhdellä auringonkukalla matkalla kohti loppusijoituspaikkaansa. Päivänliljojen piti  olla oranssinpunaisia, mutta yksi näistä ainakin on keltainen. 



Tuossa rantaan pudottavan jyrkänteen reunalla kasvoi iso kuusi, mutta  sehän rojahti viime syksyn myrskyissä alas. Nyt siinä on enemmän kuin sopiva uuden kukkapenkin paikka. Sellaisen punaisena ja oranssina hehkuvan aurinkoisten kasvien kukkapenkin. Punaisen auringonkukan saalistus siis  alkaa.



Niin ne syksyn merkit, syysleimut kukkivat täysillä pelikentän laidalla (työnalla olevaa kukkapenkkiä vastapäätä). 


Lähettyvillä myös syyshortensiat ovat täydessä kukassa ja punertuneetkin jo. Näistä tahdon muhkeita pensaita pelikentän päätyä reunustamaan. Ja kyllä, nämä kasvit tulevat saamaan osumaa jalkapallosta. Meillä kukkapenkit joutuvat kestämään myös muuta elämää.


Loppukesän pelien tiimellyksessä voi suunsa saada makeaksi karhunvatuilla. Viime kesänä satoa saatiin yksi marja, tänä vuonna moninkertaisesti!