maanantai 31. joulukuuta 2012

Kohti vuotta 2013







Wilman olemus fyysisesti ja biisin tunnelma korvien sisällä vaihdetaan vuotta tällä kertaa. 

Antoisaa, satoisaa, opettavaista ja kokemusrikasta vuotta 2013!

perjantai 28. joulukuuta 2012

Pikakelaus kesään 2012, osa 5. Sarja päättyy.


Omenapuista suurin tuotti satoa, reilut 10 omenaa saatiin. Meillä ei siis omasta takaa ollut samaa ongelmaa kuin muilla, omenoita ei omalta pihalta tulvinut. Hieman olen miettinyt pörriäisten vähyyttä ja puoliksi tosissani pohtinut mehiläispöntön laittamista pellon laitaan.


Tällä tontilla on paljon marjapensaita edellisten asukkaiden jäljiltä, mutta ne ovat vuosien saatossa päässeet villintymään. Punaherukan alle piiloutunut karviainen päätyi muuttokokeilun kohteeksi.Vanhaa pensasta pienennettiin jakamalla sitä ja istuttamalla nämä aivan uuteen paikkaan. Marjapensaiden alta löytyi parasta kasvualustaa, mitä tällä savimaalla on, joten mustaa multaa siirrettiin näiden jako-osien mukana uuteen paikkaan.


Kivikkoakin olen hieman taas laajentanut. Tuon mustalla mullalla olevan alueen koko on vajaa 1m2 ja siinä on nukkahärkkiä sekä jotain  muuta. Sen jonkin muun nimen tunnun unohtavan lähes joka kerta. Ja nyt itseasiassa tuli mieleen, että olenkohan jo laittanut tämän kuvan ennenkin. Noh, kertaus on opintojen äiti ja sitä rataa. 


Syksyllä oli useana aamuna kaunis usva ja joskus siitä tuli jopa saatua kuva napattua. 

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin päätetään raportti kasvukaudesta 2012 ja siirrytään suunnittelemaan kasvukautta 2013. Ensimmäinen siemenluettelokin tuli jo postissa.

sunnuntai 23. joulukuuta 2012

Tunnelmallista ja rauhallista Joulua!

Luontokin näyttää rauhoittuneen joulun viettoon, edes heinien päältä ei ole lumet tipahtaneet.
Adventin aikaa vietetään sisällä. Hyasintti vasta ojentelee itseään.

Valkoinen joulutähti on minun suosikkini joulun kukista. Niin tyylikäs.


Eteisen lyhdyssä jääkukat valaisevat.
Äidiltäni saatu aito amaryllis näyttäisi tekevän kaksi kukkavanaa ja aukaisevan nuppujaan juuri sopivasti jouluksi.


lauantai 22. joulukuuta 2012

Pikakelaus kesään 2012, osa 4.

Ulkona on pakkasta. Yläkerran  parveke  odottaa lumien lapioimista, jotta petivaatteet saisi tuulettumaan. Joulua tehdään pikkuhiljaa ja maisema on luminen. Kierros  blogeissa siirsi ajatukset kuitenkin taas kesään (no välillä olen suunnittelut uusien suksien ostamista). Joten kierros Kuikkalan kesään 2012 jatkukoot.

Mies  aloitti portaiden rakentamisen rantaan. Kesän aikana tehtiin kuistin laajennusta, joten ihan ei aika ja energia kaikkeen riittänyt, mutta järveen pääsee nykyään ilman kompuroimista kivien päällä.


Ja tästä alla olevasta kuvasta näkyy tulevan terassin suunta. Tuo terassi tulee levenemään jonkin verran aiempien omistajien tekemälle tasanteelle. Siihen on siis tulossa lekottelupaikka, joka on hieman piilossa muulta osalta pihaa.


Portaille on tulossa myös kaide oikeaan  reunaan ja tuohon tasanteelle. Kaiteen viereen olen suunnitellut istuttavani mahdollisesti jotain matalaa havukasvia. Vieressä kun on iso mänty ja kohta on aina varjossa.

Portaat todettiin kesän aikana mainioiksi, niillä on istuskeltu muuten vaan. Perattu mustikoita, kuivatettu mattoja ja tietysti niitä pitkin on kipaistu saunasta järveen.

Tämä kipale on ehkä hieman ennenaikainen valinta tähän kohtaan, mutta ennenkuin vaivutaan joulun hartauteen, suklaakoomaan ja turvotaan joulun herkuista paksuiksi, voi hetken siirtää ajatukset toukokuun kieppeille:

keskiviikko 19. joulukuuta 2012

Mikä mahtava talvipäivä!


Nyt ei voi olla hehkuttamatta tätä upeaa päivää! Ja sehän johtuu vain siitä, että aurinko paistaa  eikä keittiön kylmävesiputki ollut jäässä, vaikka yöllä mittarin lukemat ovat vajonneet alle -20 astetta.

Tuo ylläoleva kuva on itse asiassa edelliseltä pakkasjaksolta (silloin se pahuksen putki kyllä jäätyi). Nyt on aivan samanlaiset värit ja varjot pihalla.

Sisällä on mukavan lämmin tunnelma, takassa ja keittiön puuhellassa lämmittävät tulet. Piparitalo odottaa kokoamistaan ja amaryllis (sellainen, aito oikea) availee ensimmäistä nuppuaan. Laitan tuosta kuvan lähipäivinä tänne joulutunnelmaa tuomaan.

Hangen alla toivottavasti syksyllä kylvetyt nukkahärkin ja kivikkosuopayrtin siemenet saavat kylmäkäsittelyään ja nousevat pienet vihreät alut esiin taas.

Tein eilen retken Jyväskylään ja siellähän on Pandan tehtaanmyymälä... Meillä on ollut tapana käydä joulun  ja juhannuksen herkut sieltä hakemassa. Ja mitäpä sitä perinteistään luopumaan. Siihen liittyen päivän kappale  on tämä:



sunnuntai 16. joulukuuta 2012

Pikakelaus 2012, osa 3.

  Lampaat tulivat jälleen kesälaitumelle. Tällä kertaa niille tehtiin isompi aitaus ja laumakin oli viiden uuden kokoinen tullessaan. Näidenhän piti mennä syksyllä astutukseen. Eräänä aurinkoisena päivänä kuitenkin pellolta alkoi kuulumaan jännää, pientä määkimistä. Mies sitten teki retken laitumelle ja tuli hetken päästä takaisin. Laitumella oli koettu iloinen perhetapahtuma, ykskaks yllättäin. 


Loppukesästä laitumella kirmasi lauman jatkona kaksi mustaa, virkeää karitsaa. 


Olen tainnut saada lopullisen lammasherätyksen, sillä ovat nämä vaan hauskoja eläimiä.


Ja hei, voiko olla tyytyväisempää ilmettä pienellä? 

Lampaita lienee luvassa myös kesällä 2013. Tänä kesänä myös selvittiin ilman karkureissuja kotimatkan koittaessa. Peltokin puhdistui näiden kaverusten jäljiltä taas huomattavasti ja raivaaminen oli syksyllä helppoa, kun ei ollut metrin mittaista horsma- ja angervopöheikköä edessä.

Ja vielä linkki talvisiin tunnelmiin hieman raskaammissa merkeissä:
Varpunen jouluaamuna

torstai 13. joulukuuta 2012

Pikakelaus 2012, osa 2.

Kesä 2012 oli märkä. Ainakin meillä ja vissiin myös muutaman muun kokemus kesästä vastaa samaa. Keväällä tekemäni kasviostokset kestivät pääsääntöisesti hyvin, mutta:

- toinen karhunvatukka hukkui pellolla istutuksen jälkeen
  -> savimaalle ei ilmeisesti kannata märkänä kesänä istuttaa yhtään mitään

- iso osa esikasvatetuista mukuloista oli suuria  pettymyksiä ja tarhavuokot,  tai mitä ihmettä olivatkaan,  taisin laittaa todellakin väärin päin tms., sillä ne eivät mullan pinnalle nousseet, ikinä

- yritin tehokkaasti hukuttaa liudan daalioita tekemääni uuteen kohopenkkiin tontin laidalle ja aika hyvin siinä onnistuinkin, penkki nimittäin lähestulkoon katosi sateiden mukana

- jälleen kasvattelin  innoissani taimia, joista vain murto-osa onnistui

- tomaatit kylvin aivan liian myöhään

- salkoruusujen  lehtiruusukkeet jäivät suojaamatta talvea vasten, joudun siis jännittämään kuinka niiden kanssa käy


Ja sitten sitä positiivista saldoa (kyllä, sitäkin  on)

- kuolleeksi luulleeni kesän 2011  aikana hankitut kärhöt heräsivät henkiin

- mansikkamaata sain kivasti laajennettua karkulaisilla, niistä osa jopa tuotti marjoja

- neljä ostamaani puuta saatiin loppukesästä istutettua ja suojattua

- Turun messuilta ostetut pionit lähtivät hyvin  kasvuun ja uusi penkki niillekin saatiin tehtyä

- Mies rakensi portaat rantaan, terassi on vielä hieman kesken

- siemenistä kasvatetut pelargonit ovat hitaita kasvamaan, mutta ovat edelleen hengissä (koputan puuta) ja talvehtivat nyt sivurakennuksessa

- kaksi kasvimaata varten rakennettua laaria toimi hyvin, saimme omia porkkanoita, kaskinauriita (NAM!), salaattia, herneitä, kurkkuyrtin kukkia jne.


Kaikenkaikkiaan siis saldo jäi plussan puolelle ja oppia tuli taas roppakaupalla lisää. Tähän vielä aamupäivän aikana kuunneltu kappele:

http://www.youtube.com/watch?v=_myBektvtnM

Pikakelaus 2012 alkaa

 
Kesäkuun alussa vuotta aiemmin aloitettu kivikon rakentaminen tuotti tulosta. Pieniä ja kauniita kukkasia ilmestyi kaukasianmaksaruohoon.

 
Omenapuun kukkien nuput jatkoivat kaukasianmaksaruohon värejä.


Keväällä pakenin eräänä lauantaina remonttia Karstulaan Ahosen taimistolle. Muutaman muunkin kasvin kanssa sieltä kotiutui meille uusi kärhö.

Myös säleikkövilliviinit muuttivat  samasta paikasta. Niiden uusi osoite on koiratarhan verkossa. Ja ilmeisesti siinä on ollut hyvä lähteä kasvamaan. Tuon tarhan takaseinää kiipeilytelineenään käyttää humala, joka on ollut ties kuinka kauan tällä tontilla. 

lauantai 8. joulukuuta 2012

Tuli talvi

 Talven lisäksi tulivat veronpalautukset ja uusi tietokone, vihdoin ja viimein. Pakkasetkin ovat jo vähän lauhtuneet, keittiön vesiputki kerran sulatettu ja tomaattien siemenien kylvöajankohtaa mietitty.

Kunhan tästä taas ehditään paremmin koneen ääreen, niin teen pikakelauksen Kuikkalan kasvukauteen 2012 ja sen aikaansaannoksiin. Niillä ei kyllä voi kehuskella, mutta siitä sitten toisena päivänä lisää.