perjantai 12. heinäkuuta 2013

Astetta enemmän nostetta

Kun lihasvoimat eivät riitä, hankitaan apuvoimia paikalle. Jaloritarinkannukset kaipasivat tukea, joten rautakangen avulla sain tiiviiseen savimaahan tukitolppia lyötyä. Kirvesmiehet puolestaan totesivat alkuviikosta, etteivät uudet kattokehät heidän voimin nouse turvallisesti, joten paikalle tilattiin nosturi, kuten alunperin ajattelimmekin. Oli siis kattokehillä kunnon noste, kun paikkansa saivat.

Nyt on aluskate jo lähes koko uuden katon mitalla ja melkein voidaan huokaista helpotuksesta. Pressuja on kuitenkin katto täysi edelleen, jottei pahoja vahinkoja pääse sattumaan. Nyt kun tämä kesä rakennetaan yläkertaa uusiksi, haluan ensi kesän jättää johonkin muuhun puuhaan kuin rakentamiseen. Niinpä pihaakin tehdään loppukesästä uuteen uskoon talon ympäriltä. Kasvihuoneessa alkaakin olemaan ahdasta ja vasta pienen osan olen taimista koulinut.

Yhden mansikkalaatikon löysin ja sain viriteltyä paalinarujen avulla kasvihuoneen kattoruoteisiin kiinni roikkumaan. Hyllyjä piti raivata ruukuilta, jotta huomenna saan koulia lisää taimia ja pari uuttakin hyllyä tarvitaan. Sekä mansikkalaatikoita muutama lisää.


Leikkimökin kulmalla ruusu on aloittanut kukintansa, tämä on jokin pieni lajike, joka jaksaa kukkia pakkasiin asti. Kukat loistavat todella punaisina, tulee mieleen pin-up -tyttöjen huulipunan väri tuosta sävystä.

Pellon laidassa on työn alla perennapenkki, jonne kylvin keväällä ruiskaunokkia. Sade taisi osua pahaan aikaan, kun osa näistä on painunut melkein maata myöten. Kukkivat kuitenkin. Eilen illalla vietin omaa laatuaikaa remontista poissa ja kitkin kukkapenkkejä. Sain edes vähän kukkia ja kauneutta esiin täällä muuten aika rujolla pihalla.

Saman penkin toisessa kohtaa on myös jokin kevään kylvös lähtenyt mukavasti kasvuun. En vain millään kykene muistamaan mitä tähän kohtaan laitoin, sillä lappu on lähtenyt tuulien mukaan. Lehdet eivät näytä akileijan lehdiltä (sitäkin kylvin), mutta en oikein tuota rohtosormustinkukaksikaan tunnista. Vai olisiko se sittenkin sitä?

Taimialesta (jes, ne ovat alkaneet!!) ostin punakärsämöä. Upea tumma punaisen sävy ja niin pieni ja herkkä kukka. Taustalla häämöttää syysleimun lehti.

Tänä iltana paikalliselta myllyltä kuuluu vaimeasti blues-musiikkia. Ilta on tyyni ja rauhallinen. Tähän sopii hyvin tämä kappale:


Ja eikun pihalle illasta nauttimaan ja pihan uutta tulevaa ilmettä suunnittelemaan :)

maanantai 8. heinäkuuta 2013

Jytisee ja jyrisee

Ukkonen ei sentään, sitä ei nyt kaivata, kun talossa ei enää kohta ole vanhasta katosta mitään jäljellä. Sen sijaan erilaiset sahat ovat kuuluneet olevan kirvesmiehillä käytössä. Huomenna taitaa aamu alkaa hirsirungon oikaisulla ja sen jälkeen uusien kattokehien nostamisella paikalleen. Talovanhus on tänään muuttunut entistä surullisemmaksi, pihalla sen sijaan (rakennustarvikkeiden ja purkujätteiden lomassa) on kesää eletty eteenpäin. Vaikka tällä hetkellä on hieman hiljaista kukinnan kanssa, niin lupausta väriloistosta on jo.


Ensimmäinen daalian nuppu on auennut. Tämä kuva on parin päivän takaa, kun terälehdet vasta alkoivat avautumaan. Yhdessä jos toisessakin daaliassa näyttää nuppuja olevan, näillä toivottavasti päästäänkin pitkään alkusyksyyn. Päivänsinet eivät ole vielä nuppuja kehittäneet, mutta ehkä nekin vielä ehtivät. Heinäkuukin on vasta alkupuolellaan.

Päivän kappaleeksi tuli valittua uusi tuttavuus, Kerkko Koskinen Kollektiivin "Laura Palmer". Ihan vain siksi, että tämän kappaleen melodi kolahti heti, kun Ruisrockin tv-lähetyksessä tämän kuulin. 

lauantai 6. heinäkuuta 2013

Hävityksen kauhistus


Juhannuksen jälkeen alkoi yläkerran purkaminen. Sitä riemua olikin reilun viikon verran edessä, ennenkuin päästiin tähän pisteeseen. Nyt talomme on surullisen näköinen tönö, joka odottaa parempaa tulevaisuutta. Pihan ulkonäöstä en uskalla hirveästi mainita. Vaikka koko ajan purkujätettä siivoamme, niin on sitä siltikin valtavasti. Ja rakennustavaraa tulee lisää ja lisää ja lisää.


Eilisaamun haasteena oli saada nämä isot uudet kehät pihalle, tie on kapea, mutkikas ja rakennuksien kulmia saa varoa, kun isoilla autoilla tänne tullaan. Kuski ei uskonut reitistä selviänsä käveltyään harjulta alas. Onneksi karjatilallinen kaverini oli kotosalla ja ehti tulla traktoreineen ison paalikärryn kanssa apuun. Lupasin hälle täytekakun leipoa tuosta avusta ja löysinkin mainiolta vaikuttavan reseptin. Suklaan kulutus on 450 g yhteen kakkuun :)


Jottei pelkkää remonttia (no sitä tämä elämä oikeasti tällä hetkellä on), niin huomasin kaupanpäällis-kärhön alkaneen kukkimaan. Väristä päätellen tämä taitaa olla Jackmann (eikun miten se kirjoitetetaan...). En vain edelleenkään ole keksinyt tälle hyvää istutuspaikkaa, mutta ehkä se ratkeaa kunhan taas hetken aikaa pihaa silmäilen. Teräsverkkoakin olisi pieni pala ylijääneenä, siitähän saisi kätevän tuen tälle tehtyä.


Viime kesänä istutetut jaloritarinkannukset ovat vihdoin alkaneet kukkimaan. Harmillisesti sade on painanut näiden varret kumoon. Täytyy käydä tuosta pihalta pari purkurimaa hakemassa tueksi näille kaunokaisille. Remppajätettä tulee kyllä aika usein katseltua "sillä silmällä" ja mietittyä mitä niille kaikille tekisi.

 
Ja jehna, salaattilaari näyttää hyvältä! Ei tarvitse enää kaupasta salaattia kuskata kotiin, sen saa ihan omasta takaa nyt.