Vielä en ole kirjoista kaivanut esiin mikä tämä pieni kaunokainen on, mutta jokin pensas, kenties jokin heisien sukulainen (sanotaankohan niitä heisiksi, siis koiranheisi, lumipalloheisi jne...).
Tämä Multi-blue odottaa uusien portaiden kaidetta, jotta pääsee uudelle kasvupaikalleen. Sitten vain toivon, että se juurtuu ja kukkii myös tulevina vuosina. Portaiden rakenteet piilotetaan rimoituksen taakse ja sen päälle olen ajatellut kiinnittää ylijäänyttä valuverkkoa kärhöjen tueksi.
Näitä laukkoja istuttelin viime syksynä vähän joka kukkapenkkiin. Nyt niitä sitten, kaikkien rikkaruojenkin keskellä kukkii. Kivoja väripilkkuja ovat! Nimi tosin on taas kerran hukassa...
Muillahan pionit ovat kukkineet tässä meidänkin naapurustossa jo ainakin viikon. Mutta ei meillä. Jotenkin tämä ranta on hieman viileämpi paikka ja kaikki kukkii myöhemmin kuin naapurien tonteilla. Niinpä pionitkit pitävät vielä nuppunsa ummessa. Uusimpien, tänä keväänä hankittujen pionien nuput harmillisesti paleltuivat kesäkuun pakkasöinä.
Mutta vaikka sekä perunamaalla että pionipenkissä on pakkaselle hävitty, niin omppupuut sentään ovat sinnitelleet. Kukinnan aikaan oli viileät kelit ja kukinta paljon vähäisempää kuin viime vuonna, mutta pölyttäjiä surrasi jokunen. Kyllä näistä bongatuista raakileista yksi piirakka tehdään syksymmällä.
Tämä on toinen löytö pihamaalta. Itse asiassa mies sen löysi, kun mallaili hiekkalaatikon paikkaa. Vehkalahdella oli Jukolan viesti kesällä 2011 ja kotimatkalla pysähdyimme Viherpeukaloiden myymälässä, josta matkaan tarttui Peach -ruusu. Luulin tämän jo kuolleen aikapäiviä sitten, mutta kappas vain, pari vuotta jurottuaan maan alla on nyt taimi esiin noussut!
Se on sitten muuten ensi kuun jälkeen syyskuu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti